Photovoice (Puhuva kuva)

Photovoice-menetelmä on dokumentaarisen valokuvauksen muoto, joka on suunnattu niille, joiden on vaikeaa kertoa elämästään eri syistä, jotka eivät tule kuulluiksi tai kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa yhteisössä ovat vähäiset. Menetelmässä hyödynnetään valokuvausta kommunikoinnin välineenä. Osallistujat ottavat valokuvia tuodakseen esille oman henkilökohtaisen näkökulmansa tietystä yhteiskunnallisesta kysymyksestä.

Photovoice-menetelmää lähtivät kehittämään ensimmäisinä Caroline Wang ja Mary Ann Burris Kiinassa sekä maaseudun naisten, kodittomien että kaupunkiväestön kanssa.

Photovoice-menetelmän lähtökohdat ja tavoitteet

Photovoice (PV) perustuu ajatukseen, että yksilöt ovat omien kokemustensa parhaimpia asiantuntijoita ja valokuvaus voi tarjota ihmisille voimauttavan tavan jakaa näitä kokemuksia. Menetelmässä yhteisön jäseniä ei nähdä passiivisina toimenpiteiden ja tiedon kohteina vaan Photovoice-prosessi voi tarjota yksilölle kokemuksen omistajuudesta, osallisuudesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa.

Menetelmän tavoitteena on 

– käyttää valokuvia dokumentointikeinona ja saada osallistujat pohtimaan yhteisönsä tarpeita ja voimavaroja omasta näkökulmastaan

– edistää vuoropuhelua yhteisön merkittävistä kysymyksistä käymällä ryhmäkeskustelua valokuvista

– edistää sosiaalista muutosta viestimällä poliittisille päättäjille ja koko yhteiskunnalle valitusta aiheesta

Photovoice -menetelmää voidaan käyttää erityisesti tilanteissa, joissa osallistujien sanallinen kyky ilmaista omia ajatuksiaan on heikko.  Menetelmä voi mahdollistaa tasa-arvoisen osallistumisen kaikille osallistujille silloin, kun prosessissa on huomioitu riittävät ohjausresurssit ja kommunikointia tukevat materiaalit. Menetelmä ei vaadi puhuttua kieltä.

Photovoice-työskentelyprosessi

Photovoice -menetelmä on strukturoitu prosessi, joka etenee vaiheittain.

A. Valmisteluvaihe

A1: Tavoitteiden asettaminen ja aiheen valinta

Osallistujat valitsevat yhdessä fasilitaattorin avustuksella aiheen, jonka parissa he haluavat työskennellä (esimerkiksi kaupungin saastuminen) ja asettavat työskentelylle tavoitteet. Vaikka fasilitaattorilla olisikin joitakin aiheita valmiina, on hedelmällisempää kun osallistujat valitsevat itse aiheen ja muotoilevat sen yhteisön ongelmaksi tai tutkittavaksi aiheeksi. Osallistuminen teeman valintaan ja tavoitteiden muotoiluun motivoi osallistujia ja vahvistaa sitoutumista prosessiin.

A2: Tarvittavien resurssien valmistelu (tila/paikka, kamerat/puhelimet, muut välineet).

A3: Osallistujien perehdyttäminen Photovoice -menetelmään, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin

B. Valokuvaaminen ja näyttelyn rakentaminen 

B1: Valokuvaamisen perustaidot huomioiden myös eettiset periaatteet

B2: Valokuvien ottaminen yhteisössä

B3: Valokuviin ja kokemuksiin perustuva purkukeskustelu

Valokuvien ottamisen jälkeen osallistujat valitsevat muutamia kuvia, jotka heidän mielestään ovat tavoitteiden kannalta parhaimpia. Valokuvista ja kokemuksista käydään keskusteluja ja kuvia analysoidaan kriittisesti yhdessä.

Jokainen osallistuja liittää valokuviin tarinallisen kuvatekstin, jonka avulla osallistuja kertoo, mitä hän haluaa ilmaista kyseisellä kuvalla.

B4. Valokuvien käsittely

Valokuvien käsittely voi vaatia kuvankäsittelytaitoja (jos ne ovat liian pieniä, jos kehystä on siirretty jne.). Kuvaan tulee liittää myös kuvateksti. Näyttelyä varten kuvien kannattaisi olla vähintään A4-kokoisia.

B5. Valokuvanäyttely

Valokuvanäyttelyn tavoitteena olisi tavoittaa esimerkiksi eri tasoilla toimivia päätöksentekijöitä ja vahvistaa dialogia heidän kanssaan. Näin toteutettuna Photovoice -menetelmä edistää erilaisten yhteisöjen mahdollisuutta tulla nähdyksi, kuulluksi ja huomioiduksi.

C. Prosessin arviointi

Arvioikaa prosessia jollakin osallistavalla tavalla ja kerätkää myös palautetta.

Photovoice-menetelmän käyttö nuorisotyössä

Menetelmän keskeinen tavoite on vahvistaa osallistujien kykyä ja taitoja osallistua yhteisön kehittämiseen.

Parhaimmillaan menetelmä voi:

  • kehittää kykyä ymmärtää ja kunnioittaa muita näkökulmia
  • antaa osallistujille “äänen”
  • kehittää ryhmätyötaitoja
  • helpottaa keskeisen ongelman määrittämistä ja hahmottamista
  • tuottaa vaikuttavaa ja voimauttavaa visuaalista materiaalia
  • saada aikaan suuren vaikutuksen suhteellisen pienin kustannuksin;
  • innostaa luovuuteen
  • parantaa kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja
  • vahvistaa myönteistä suhdetta omaan yhteisöön
  • innostaa kansalaisvaikuttamiseen
  • parantaa itsetuntoa ja vahvistaa minäpystyvyyttä

Huomioitavaa nuorten kanssa työskentelyn aikana:

  • ota nuoret vahvasti mukaan, pyri lisäämään heidän osallistumismahdollisuuksiin koko prosessin ajan
  • luo vapaa, rento ja avoin keskusteluympäristö
  • tutustukaa valokuvauksen perusteisiin ja eettisiin periaatteisiin (mm. yksityisyyden suoja)
  • jos mahdollista, ota prosessiin mukaan valokuvaaja tai asiantuntija (vinkkejä valokuvaamiseen ja kuvankäsittelyyn)
  • muista: digitaalinen valokuvaus on helpompaa, kestävämpää ja edullisempaa! (BYOD = Bring Your Own Devices)

Muita käytettyjä lähteitä ja lukuvinkkejä:  

Kirjoittajat

Menetelmäkuvaus perustuu Laris Guerrin tuottamaan tekstiin teoksessa Humak University of Applied Sciences 2019. Developing Youth Work Innovation. E-handbook. Project Future Labs. Erasmus +, KA2. Publication of Humak University of Applied Sciences, 82. Tekstin on kääntänyt ja muokannut suomenkieliseen muotoon Kristiina Vesama ja Kari Keuru.